4.6.2020 Menestyvä Tampere


Tämä pamfletti toimikoon keskustelun avaajana. Itse kirjoitin  lasten ja nuorten palveluista. 


https://toivoajatuspaja.fi/menestyva-tampere/




30.12.2019  Tampereen kunnallispolitiikka - katsaus            menneeseen vuosikymmeneen


Kymmenen vuotta sitten olin vielä untuvikko kuntapoliitikkona. ”Mistä näitä asioita oikein tulee?” ihmettelin esityslistoja lukiessani. Kokeneemmat kollegat sitten opastivat valmistelu- ja päätöksentekoprosessien kiemuroihin.

Kun olin antanut politiikalle pikkusormen, pian se veikin koko käden. Valtuustoryhmän puheenjohtajana ja apulaispormestarina vierähtikin sitten kuusi vuotta. Vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen poliittiset aktiviteettini ovat suuntautuneet lähinnä soteasioihin sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa.

Tamperetta on johdettu pormestarimallilla koko 2010-luku. Kuluneella vuosikymmenellä Tampereella tehtiin päätöksiä monista kaupunkikehityshankkeista. Onko näillä kahdella asialla syy-seuraus-suhde? Mahdollisesti.

Moni kuntalainen on kritisoinut kaupungin kovaa investointitahtia. Ennen tunneli- ja ratikkapäätöksiä kävin itsekin lukuisia keskusteluja kaupungin talous-ja rahoitusjohdon kanssa siitä, onko meillä tähän kaikkeen varaa. Näitä investointeja rahoitettiin monin eri keinoin: maanmyyntituloilla, kaavoitusmaksuilla, valtion avustuksilla, kaupungin tasetta kierrättämällä (sijoitukset, lainasaatavat) ja tietenkin selkeällä velalla. Aivan kuten yksityistaloudessa, oleellista on lainamaksukyky. Se arvioitiin riittäväksi. Investointien välillisistä vaikutuksista on monenlaisia laskelmia. On selvää, että investoinnit ovat lisänneet työllisyyttä ja  kaupungin vetovoimaa. Kaikkia nämä perustelut eivät ole vakuuttaneet, mutta voidaan myös miettiä, olisiko kaupunki yhtä elinvoimainen ilman käynnissä olevia infrahankkeita?

Kasvavassa kaupungissa palvelutarpeet ovat luonnollisesti lisääntyneet ja rahat ovat olleet tiukoilla. Sote- ja sivistyspalveluihin menee noin kolme neljäsosaa kaupungin budjetista. Suurin osa rahoista kuluu lakisääteisiin menoihin. Istuessani kaupungin budjettineuvotteluissa kävimme joka vuosi läpi ei-lakisääteisiä palveluja, mutta niistä saatava säästöpotentiaali on varsin pieni. Otan esimerkiksi järjestöavustukset. Jos ne lakkautettaisiin, kaupungin sote-palvelut kuormittuisivat entisestään. Järjestöt ja monet muut ei-lakisääteiset palvelut tarjoavat ihmisten hyvinvointia edistäviä ja ongelmia ennalta ehkäiseviä palveluja. Esimerkiksi ikäihmisten aktiivisesti käyttämä palvelubussi ylläpitää vanhusten toimintakykyä ja mahdollistaa itsenäisen asumisen.

Painopisteen siirtäminen ennalta ehkäiseviin palveluihin on ollut tavoitteena koko vuosikymmenen ajan. Esimerkiksi lasten ja nuorten palveluihin on lisätty paljon varhaisen tuen muotoja. Monet perheet ovat saaneet tukea vanhemmuuteen esim. voimaperheet-ohjelman kautta tai apua arkeen perhetyön kautta. Kouluihin on tuotu psykiatrisia sairaanhoitajia, nuorisotyöntekijöitä ja koulusosionomeja. Vain muutamia asioita mainitakseni. Pääsääntöisesti palvelut toimivat ihan kohtuullisesti, mutta toki parannettavaa on vielä paljon. Viime aikoina paljon puhututtanut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kokonaisuus on ilman muuta otettava entistäkin aktiivisemmin työn alle. Oikeaa hoitoa, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa - tämä yhtälö ei ratkea pelkillä resurssilisäyksillä tai hallintouudistuksilla, toki niitäkin varmasti tarvitaan.

Paljon on tehty ja mielestäni ihan oikeita asioita. Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Nostan esiin yhden ison kokonaisuuden: ikäihmisten laitoshoidon alasajo on ollut liian rajua. Ajatus kotona asumisen tukemisesta on edelleen kannatettava, mutta nykyisin liian huonokuntoisia vanhuksia asuu kotona ilman riittävää hoivaa.

Kaikesta huolimatta uskon, että 2010-luvulla valittu kaupungin kehittämisen suunta on oikea. Tampere on urbaani luontokaupunki, jonka kulttuuritarjonta on huippuluokkaa. Ei ihme, että Tampere valitaan vuodesta toiseen suosituimmaksi muuttokohteeksi, jos jonnekin pitäisi muuttaa.






Miksi olen mukana politiikassa?

Haluan tehdä töitä sen eteen, että lapsillamme ja lastenlapsillammekin olisi hyvä elämä.

Meidän on onnistuttava seuraavissa asioissa, jotta tämä toteutuisi:

1. Pidetään kaikki mukana. 

Ei ole kenenkään kannalta hyvä asia, jos suomalainen yhteiskunta jakaantuu. Kasvava osattomuutta kokevien nuorten joukko on paitsi inhimillinen tragedia, myös turvallisuusriski.

2. Jätetään maapallo hyvässä kunnossa tuleville sukupolville. 

Ilmastonmuutos vaatii tekoja ja päätöksiä - nyt.

3. Käytetään verovaroja viisaasti. 

Vakaa talous turvaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut tulevaisuudessakin. Huolehditaan siitä, että Suomessa kannattaa yrittää ja tehdä työtä. 




Yhteiskunnan kivijalat

Vastuu ja välittäminen

Ihmisellä on ensisijainen vastuu omasta ja läheistensä elämästä. Aina on ihmisiä, jotka tarvitsevat yhteiskunnan tukiverkkoja. Tukiverkko ei saa passivoida ihmistä, vaan auttaa ihmistä ottamaan vastuuta omasta elämästään. Elämänhallinnan tunne lisää yksilön onnellisuutta. Suomi tarvitsee rohkeita, uteliaita, luovia ja aktiivisia kansalaisia. Nämä ominaisuudet kehittyvät vapauteen, vastuuseen ja luottamukseen perustuvassa yhteiskunnassa.


Työ ja yrittäjyys

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Ihmisiä pitää kannustaa ja velvoittaa ahkeruuteen ja työntekoon. Tämä lisää yksilön elämänhallintaa. Varat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen tulevat kannattavasta yritystoiminnasta. Yritystoiminnan edellytyksiä on aktiivisesti parannettava.

                                                     

Koulutus ja sivistys

Suomen erinomainen koulutusjärjestelmä antaa kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä elämässä eteenpäin. Sivistys on tärkeä hyvinvoinnin lähde yksilön elämässä. Suomi tarvitsee osaajia pärjätäkseen maailmalla. Kouluttautumiseen pitää kannustaa kaikin keinoin.